Työpaikan vaihto tai tyytyminen vallitsevaan tilanteeseen eivät ole ainoita vaihtoehtoja silloin, kun työpaikalla ei viihdy. On osattava miettiä, mistä tyytymättömyys johtuu ja mitä työpaikalla voitaisiin tehdä paremmin, jotta viihtyvyys paranisi.
Kaikkia meitä pännii joskus tulla töihin. On normaalia, että ajatukset vaeltavat joskus iltaisin jo seuraavaan työpäivään, ja tekemättömien asioiden pitkä lista on heti aamulla mielessä. Työstressikin on ohimenevänä ilmiönä ihan ok.
On kuitenkin tärkeää huomata, milloin menee niin sanotusti yli. Jos työasiat ovat mielessä jatkuvasti, työpaikalla ahdistaa eikä itse työnteko oikein suju, on syytä pohtia, millaisella tolalla oma työhyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat. Kuten sanottua, pienet notkahdukset ovat inhimillisiä, mutta jatkuva tyytymättömyys tekee hallaa niin itselle kuin koko työyhteisöllekin.
Työhyvinvointia ja viihtyvyyttä ei voi sysätä pelkästään työntekijän tai työnantajan harteille. Se on yhteispeliä, jonka sujumisesta molempien, niin työntekijän kuin työnantajankin, on huolehdittava. Notkahdus työn tuloksissa tai ennen puheliaan kollegan muuttuminen tuppisuuksi saattaa olla merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Töissä viihtymättömyys ei aina suoraan johda burnoutiin ja pitkään sairaslomaan, mutta jos asian kanssa kamppailee pitkään, voi sillä olla harmillinen vaikutus.
Esimiehellä on suuri merkitys
Viihtyisä työympäristö sekä asioiden sujuvuus ovat pohja töissä viihtymiselle. Jos palkka on joka toinen kuukausi myöhässä, asiat hoituvat todella hitaasti tai tarvittavat työvälineet puuttuvat, on työntekijöiden tyytymättömyys varmaa.
Esimiehen on osattava antaa sopivia työtehtäviä tasapuolisesti suosimatta tai syrjimättä ketään. Tarpeeksi haastavat ja motivoivat työtehtävät auttavat viihtymään työssä. Jokainen haluaa kuulla, että oma työpanos on merkittävä ja se ollaan huomattu.
Esimiehen ja työntekijän väliset kahdenkeskiset keskustelut ovat tärkeitä hetkiä, jolloin työntekijä kokee tulleensa kuulluksi ja saa jakamattoman huomion esimieheltä. On tärkeää, että keskusteluissa päätetyt asiat pannaan myös käytäntöön eikä jätetä vain ajatuksen tasolle.
Palautteen antamisen merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Palautetta on muistettava antaa myös silloin, kun kaikki sujuu hyvin. Esimies kestää niin ikään kuulla palautetta omasta toiminnastaan. Esimieskin saattaa tarvita lisäkoulutusta, jotta osaisi johtaa omaa työyhteisöään parhaalla mahdollisella tavalla ja kasvattaa työntekijöiden viihtyvyyttä. Jos useat työntekijät ovat tyytymättömiä, on esimiehellä kenties peiliin katsomisen paikka.
Puhu, neuvottele, ole avoin ja kerro toiveistasi
Jos työntekijästä tuntuu, että omat taidot eivät riitä annettuihin työtehtäviin, siitä on osattava kertoa. Liian helpot työtehtävät saattavat turhauttaa, ja silloin voi reilusti pyytää lisähommia – niitä varmasti löytyy. Kerro myös, jos työtaakka painaa liikaa harteilla. Apua pitäisi löytyä. Lisäkoulutusta kannattaa ehdottaa, jos kokee, että siitä olisi hyötyä omissa työtehtävissä.
Neuvottele ja ole avoin. Keskustele ja kerro avoimesti toiveistasi ja tavoitteistasi töiden suhteen. Jos jokin työpaikalla mättää, kerro siitä esimiehelle ja keskustele työkavereiden kanssa. Esimiehen on osattava kuunnella työntekijän toiveita ja ottaa ne tosissaan. Muista kuitenkin olla reilu ja unohtaa teiniaikojen selän takana puhuminen, se ei kuulu työpaikoille.
Työpaikan kireä ilmapiiri heijastuu väistämättä työpanokseen. Parhaansa tekeminen ei ehkä kiinnosta. Esimiehen merkitys on tässäkin tärkeä: innostava ja reilu esimies johtaa todennäköisemmin tyytyväistä tiimiä kuin Neiti Nega, jota ei itseäänkään kiinnosta työpaikan asiat.
Työilmapiiriin vaikuttaa olennaisesti myös työpaikan yhteiset aktiviteetit, tuottoisat suunnittelupäivät ja työntekijöiden mielipiteen kysyminen asioissa, jotka vaikuttavat heihin sekä tietenkin se, että jokainen on tyytyväinen omiin työtehtäviin ja vastuualueisiin. Hyvä yhteishenki on yksi viihtyvyyden peruspilareista.
Oma henkilökohtainen hyvinvointi ja sen vaikutus
Omalla vapaa-ajalla on merkitystä siihen jaksaako ja viihtyykö työpaikalla vai ei. Palaudu tarpeeksi, nuku pitkiä yöunia, syö säännöllisesti ja terveellisesti, harrasta ja pidä sosiaaliset suhteet kunnossa myös työpaikan ulkopuolella. Hyvinvointi omassa henkilökohtaisessa elämässä heijastuu positiivisesti työelämään.
Työpaikalla muista taukojen merkitys. Väsyneenä monet asiat pännivät joskus vähän turhaankin. Tauolla omat aivot saavat hetken hengähtää ja kahvitauolla mukava rupattelu kollegojen kanssa vahvistaa työkaveruutta.
Jos viihtymättömyys ottaa liikaa valtaa ajatuksissa, kannattaa pohtia, mitä asialle voisi tehdä. Mistä tyytymättömyys oikeasti johtuu? Voit miettiä asiaa itsenäisesti ennen kuin menet pomon pakeille, jotta sinulla on jo ehdottaa parannusehdotuksia tai voitte pohtia yhdessä, miten viihtyvyyttä voisi parantaa. Töissä viihtymistä voi edistää pienilläkin muutoksilla, kunhan ottaa asian esille.
Yhteinen keskustelu työpaikan asioista, oli kyse sitten työpöytien sijoittelusta, sopivista työvälineistä tai lisäkouluttautumisesta, auttaa viihtymään työssä. Kun jokainen saa äänensä kuuluviin ja mielipiteensä huomioon, se on kaikkien etu.