Whistleblower-direktiivi eli Euroopan Unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettu direktiivi on tarkoitus panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä.
Whistleblower-direktiivin tarkoituksena on:
- suojella EU-oikeusrikkomuksista tai rikkomusepäilyistä ilmoittavien yksityishenkilöiden henkilöllisyyttä ja tietoja
- madaltaa kynnystä ilmoittaa rikkomuksista tai rikkomusepäilyistä
- vähentää ja ehkäistä petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa, jotka vaikuttavat EU:n talousarvioon
Työssään väärinkäytöksiä toteavat tai epäilevät yksityishenkilöt voivat tehdä ilmoituksen. Ennen Whistleblower-direktiiviä Suomella ei ole ollut lainsäädäntöä, joka suojaisi väärinkäytöksistä ilmoittaneita. Aiemmin väärinkäytöksiä on jäänyt ilmoittamatta, koska ilmoittajat pelkäävät seurauksia tai eivät tiedä miten ilmoittaminen tapahtuu.
Ketä Whistleblower-direktiivi velvoittaa ja miten?
Whistleblower-direktiivi velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita perustamaan sisäisen kanavan, jossa EU-rikkomuksista voi ilmoittaa nimettömästi.
Velvoite koskee:
- Julkisella sektorilla valtionhallintoa, alue- ja maakuntahallintoa sekä kuntia
- Yksityisen sektorin yrityksiä, joilla on vähintään 50 työntekijää
- Pieniä rahoitusalan yrityksiä
Lisäksi perustetaan viranomaisten ylläpitämä ulkoinen kanava, jossa väärinkäytöksistä voi ilmoittaa turvallisesti.
Organisaation täytyy kirjata ja tutkia kaikki ilmoitukset. Organisaation on kuitattava ilmoittajalle vastaanottaneensa ilmoituksen seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Organisaation on myös annettava ilmoittajalle palaute kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Organisaatio ei voi sopimusteknisesti rajoittaa ilmoittajien direktiivin mukaisia oikeuksia.
Millaista suojaa direktiivi antaa?
Whistleblower-direktiivi pitää ilmoittajan henkilöllisyyden ja tiedot salassa ellei ilmoittaja anna erikseen lupaa paljastaa hänen henkilöllisyytensä. Ilmoittajan henkilötiedot saavat tulla vain niiden henkilöiden tietoon, jotka ovat valtuutettuja käsittelemään ilmoituksia ja toteuttamaan jatkotoimenpiteitä.
Suojaus koskee henkilöitä, joilla on ilmoittamishetkellä ollut perusteltu syy uskoa, että EU-oikeutta on rikottu. Suojaaminen edellyttää, että ilmoittaja käyttää ensin työnantajan sisäistä ilmoituskanavaa. Jos ilmoituskanava puuttuu, ilmoittaja voi kääntyä toimivaltaisen viranomaisen puoleen. Jos ilmoittaja vie asian suoraan julkisuuteen käyttämättä sisäisiä tai julkisia kanavia, hän ei saa direktiivin tarjoamaa suojaa.
Lähteet: eduskunta.fi, lakimiesuutiset.fi, oikeusministeriö.fi