Laatutyökalut

Laatutyökalut laadun jatkuvaan parantamiseen

Laatutyökalut on kehitelty laadunseurannan apuvälineiksi. Laatutyökalut auttavat ratkaisemaan ongelmia ja ovat tukena päätöksenteossa sekä toimivat apuvälineinä prosessien parantamisessa. Työkalut perustuvat pääosin matematiikkaan. Usein parhaisiin tuloksiin päästään yhdistelemällä eri työkalujen käyttöä. Tunnetuimmat laatutyökalut tunnetaan nimellä seitsemän laatutyökalua (Seven Basic Quality Tools), jotka ovat:

1. Histogrammi (pylväsdiagrammi) – Histogrammin tarkoitus on kuvata prosessista tehdyt mittaustulokset eri luokissa graafisina pylväinä. Muuttamalla numeerinen tieto kuvalliseen muotoon, voidaan helpommin huomata suuret vaihtelut pylväiden välillä ja näin tarttua tehokkaammin ongelmakohtiin.
2. Vuokaavio – Vuokaaviota käytetään prosessien yksityiskohtaiseen kuvaamiseen. Vuokaavio näyttää prosessin eri vaiheet kuvallisessa muodossa ja prosessin eri tapahtumilla ja keskeisillä vaiheilla on määrätyt symbolit alusta loppuun saakka. Vuokaavion käytössä oleellista on valita tietty prosessi ja määritellä sen aikajärjestykseen. Vuokaavion vahvuus on se, että se auttaa havaitsemaan, mikä vaihe prosessista aiheuttaa ongelmia.
3. Syy-seurauskaavio (kalanruotokaavio) – Syy-seurauskaavio on apuväline havaitun ongelman selvittämiseen. Oikean syyn löytämiseksi aluksi listataan kaikki mahdolliset ongelman aiheuttaneet syyt. Menetelmä näyttää valmiina kalaruodolta; kaavio aloitetaan ongelmalla ja siihen lisätään selkäruoto, johon piirretään selkäruodot, joilla ryhmitellään ongelman perussyyt. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes saadaan ongelma auki havainnollisesti.
4. Tarkistuslista – Tarkistuslista tai tarkastuskortti on havaintojen kirjaamista perinteisellä tukkimiehen kirjanpidolla. Ongelmien esiintyessä kunkin ongelmatyypin kohdalle vedetään viiva, jotka ovat tämän jälkeen muistuttamassa havaituista ongelmakohdista.
5. Pareto-analyysi – Pareto-analyysi aloitetaan listaamalla kaikki havaitut ongelmat, jonka jälkeen nämä asetetaan tärkeysjärjestykseen valitun mittarin, kuten esiintymistiheyden tai kustannusen perusteella. Analyysi auttaa keskittymään merkittävimpiin ongelmiin, jolloin saadaan pienemmällä vaivalla suurempi hyöty kuin ratkomalla vähemmän merkittäviä ongelmia.
6. Ohjauskortti – Ohjauskorttiin merkitään säännöllisesti mittaushavaintoja prosesseista ja havainnoille asetetaan tietty ihannearvo, jota lähellä mittaustulosten tulisi aina olla. Lisäksi on määritelty tästä ihannearvosta sallitut poikkeamat, valvontarajat, joiden sisällä tulosten tulee pysyä.
7. Hajontakaavio – Hajontakaaviolla seurataan kahden prosessimuuttujan keskinäistä riippuvuutta. Näiden välille saadaan mahdollisesti syy-yhteys, jonka avulla voidaan analysoida tilanne.

Näiden seitsemän laatutyökalun lisäksi käytössä olevia työkaluja ovat mm. aivoriihi -tekniikka (brainstorming), seinätekniikka ja PCDA -sykli (Plan-Do-Check-Act).

Laatutyökalukoulutukset

Laatutyökalukoulutuksesta saa konkreettista tukea laadunseurantaan. Laatutyökalut helpottavat ongelmakohtien havainnoinnissa jo ennen kuin ne kerkeävät äityä niin pahoiksi, että ne vaikuttavat yrityksen tulokseen. Laatutyökaluja käsittelevissä koulutuksissa tutustutaan eri laatutyökaluihin, niiden käyttöön ja sovelletaan niitä oman organisaation laadunvalvontaan. Laadunseurantaa kannattaa organisaatioissa tehdä jokaisen, ja siksi laatutyökalukoulutukset ovatkin hyödyllisiä kaikille.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: Logistiikan maailma; Laatukeskus