Kirjanpitäjän koulutus kattaa monipuolisesti taloushallinnon osa-alueet
Oletko tarkka numeroiden kanssa ja haluaisit hyödyntää lahjojasi käytännössä? Jos vastasit kyllä, kirjanpitäjän ammatti voi olla juuri sinua varten! Olipa sinulla hakusessa kirjanpitäjän koulutus tai täydennyskoulutus, olet löytänyt oikeaan paikkaan. Myös yrittäjien on hyvä ymmärtää kirjanpidon pääperiaatteet, vaikka olisitkin ulkoistanut yrityksesi taloushallinnon.
Mihin kirjanpitoa tarvitaan?
Kirjanpitolaki ja aronlisäverolaki sääntelevät kirjanpitoa. Kirjanpitolaki kertoo yksityiskohtaisesti, miten eri kokoisten yritysten tulee hoitaa kirjanpitonsa. Kirjanpitolaki sisältää esimerkiksi vaatimuksen tositteiden säilyttämisestä ja tilinpäätöksen aikataulusta.
Mitä kirjanpito on?
Kirjanpito on tapa kerätä tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Kirjanpidon osa-alueita ovat muun muassa tase, tuloslaskelma ja tilinpäätös. Tase antaa tietoa yrityksen varoista ja veloista eli esimerkiksi tietoa yrityksen vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Tuloslaskelma keroo yrityksen toiminnan tuloksellisuudesta ja miten tulos on muodostunut. Tilinpäätös laskettaan tilikausittain eli yleensä 12 kuukauden välein ja se sisältää tuloslaskelman ja taseen. Kirjanpitäjän työ sisältää monia muitakin taloushallinnon osa-alueita, kuten esimerkiksi rahoituslaskelman, reskontran ja toimintakertomuksen.
Mitä kirjanpitäjä tekee?
Kirjanpitäjä tekee tositteiden pohjalta kirjauksia eli vie tietoja osto- ja myyntitapahtumista kirjanpitoon. Tositteita ovat erilaiset asiakirjat, kuten myyntilaskut, kuitit ja käteisnostokuitit. Kirjausten pohjalta kirjanpitäjä laatii kirjanpitoraportin kuukauden tapahtumista. Kirjanpitäjä tekee myös alv- ja työnantajasuorituslaskelmat, joiden perusteella yritys maksaa verot.
Kirjanpitäjän rutiineja rytmittää tilikausi, joka on yleensä 12 kuukautta. Kirjanpitäjän työn sisältö kuitenkin vaihtelee hieman riippuen yrityksen koosta. Esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajan ei tarvitse tehdä tilinpäätöstä, kun tilikausi on kalenterivuosi. Vastaavasti mikro- ja pienyrityksen ei tarvitse tehdä rahoituslaskelmaa eikä toimintakertomusta. Kirjanpidon voi myös tehdä niin sanotusti yhden- tai kahdenkertaisesti riippuen yrityksen koosta.
Kirjanpitäjän koulutus
Kirjanpitäjän työtehtävistä kiinnostunut voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa liiketoiminnan perustutkinnon ja valmistua merkonomiksi. Omaa osaamistaan voi syventää suorittamalla liiketoiminnan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon taloushallinnon osaamisalalla.
Ammattikorkeakoulussa voi lisäksi opiskella tradenomin tutkinnon (Liiketalouden amk-tutkinto). Joissakin taloushallinnon vaativimmissa tehtävissä saatetaan edellyttää liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa.
Jo työelämässä olevat kirjanpitäjät voivat täydentää ja päivittää osaamistaan taloushallinnon täydennyskoulutuksilla. Lisä- ja täydennyskoulutuksen aiheena voi olla esimerkiksi tilinpäätöksen syventävät opinnot, IFRS-standardit tai ajankohtaispäivä verotuksen uusimmista kiemuroista.
Lyhytkurssin voi käydän myös kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusteista. Esimerkiksi yrittäjien on hyvä tietää perusasiat, vaikka yrityksen kirjanpito olisikin ulkoistettu.
Mikä on KLT-tutkinto?
KLT-tutkinto on taloushallintoalan asiantuntijatutkinto, jonka suorittamalla pääsee KLT-auktoritoiduksi kirjanpitäjäksi. KLT kertoo korkeasta laskenta- ja vero-osaamisen tasosta. KLT-tutkinto onkin arvostettu merkki ammattitaidosta ja se on omiaan avaamaan uusia mahdollisuuksia työelämässä. KLT-tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on riittävä kaupallinen koulutus ja useamman vuoden työkokemus alalta.
KLT-tutkinnon suorittaneet raportoivat työtehtävistään ja kouluttautumisestaan kolmen vuoden välein Tili-instituuttisäätiölle. KLT-tutkinnon suorittaminen edellyttää siis oman ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä.
Tilitoimisto voi hakea auktorisoiduksi Taloushallintoliiton jäseneksi, jos tilitoimistossa on KLT-tutkinnon suorittanut vastuuhenkilö.
Missä kirjanpitäjä työskentelee?
Kirjanpitäjät työskentelevät tilitoimistoissa, yrityksissä, organisaatioissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Kirjanpitäjän palkka vaihtelee noin 2000–3500 euron välillä. Palkka määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.
Kunnissa sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, jossa on määritelty eri ammattien vähimmäispalkkatasot. Kirjanpitäjän palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.
Valtiolla työskentelevien kirjanpitäjien palkkaan sovelletaan Valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden määrittämästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden määrittämästä henkilökohtaisesta palkanosasta.
Yksityisellä sektorilla noudatetaan alakohtaisia työehtosopimuksia. Palkka muodostuu esimerkiksi työn vaativuuden, työkokemuksen ja palvelusvuosien pohjalta. Lisäksi voidaan maksaa erilaisia työehtosopimuksen mukaisia lisiä.
Tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien toimihenkilöiden palkkaus perustuu Taloushallintoalaa koskevaan työehtosopimukseen.
Kirjanpitäjän tärkeimmät ominaisuudet
Kirjanpitäjän työssä tarvitaan taloushallinnon osaamista ja alan laintuntemusta. Kirjanpitäjältä odotetaan tarkkuutta, huolellisuutta ja järjestelmällisyyttä. Kirjanpitäjän tulee myös olla luottamuksellinen, yhteistyötaitoinen ja asiakaspalveluhenkinen.
Kirjanpitäjän tulee hallita toimisto-ohjelmat sujuvasti. Hän hyötyy hyvästä paineensietokyvystä, sillä työpäivät ovat välillä kiireisiä. Kirjanpitäjältä tarvitaan myös kehittymishaluisuutta ja kiinnostusta päivittää osaamistaan alan viimeisimmistä standardeista, lakimuutoksista ja erityiskysymyksistä.
Kirjanpitäjän ammatti tulevaisuudessa
Sähköinen taloushallinto on mahdollistanut ennen manuaalisten kirjausten automatisoinnin. Perinteinen manuaalinen kirjanpito on todennäköisesti hiipumassa, mutta modernin kirjanpidon tulevaisuus näyttää valoisalta. Taloushallinnon modernisoitumisesta huolimatta kirjanpitoa ei voida täysin automatisoida, sillä kirjanpidossa on tärkeää harjoittaa varovaisuuden periaatetta eli rationaalista ajattelua ja harkintaa. Lisäksi eri aloilla kuluja käsitellään eri tavoin ja lakimuutokset luovat omat haasteensa kirjanpidon täydelliselle automatisoinnille. Yleisesti kirjanpitäjien ammatti on tulevaisuudessa laajentumassa yhä enemmän talouden suunnittelun ja ohjauksen suuntaan.
Lähteet: bc.fi, taloushallintoliitto.fi, työmarkkinatori.fi, yrittäjät.fi,
Etsi ja löydä sinua kiinnostava koulutus
Pyydä lisätietoa tai ilmoittaudu
Koulutuksenjärjestäjä on sinuun yhteydessä
