Vakavien väkivaltarikosten torjunta kouluissa

Vakavien, suunnitelmallisten väkivallantekojen torjunta on mahdollista. Mielenrauhan koulutuskokonaisuus on rakennettu aiempien länsimaisissa kouluissa tapahtuneiden väkivaltarikoksista saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta. 

Miten koulu voi varautua oirehtivaan oppilaaseen?

Impulsiivinen vs. suunnitelmallinen väkivalta

• Oppilas joka uhkailee ei ole sama kuin oppilas joka toteuttaa uhkauksensa, mutta miten nämä voidaan erottaa toisistaan?
• Kolmen portaan järjestelmä: Vaaranmerkit, analysointi ja reagointi
• Koulun henkisen ilmapiirin merkitys
• Onko koululla selkeää viestikanavaa muille oppilaille, kenelle luokkatoverit voivat ilmoittaa havainnoistaan?
• Pelastussuunnitelmaan ja toimintaohjeisiin tutustuminen
• Eskaloituvan tilanteen ammattimainen hallinta
• Koulun ilmapiirin mittaus ja oppimisympäristön ilmapiirin sekä turvallisuuskulttuurin parantaminen 

Havaintoja aiemmista kouluhyökkääjistä

• Kyse oli poikkeuksetta suunnitelmallisesta teosta
• Joillain oppilailla oli tieto mahdollisesta teosta ja hyvissä ajoin etukäteen, mutta asiasta ei kerrottu
• Varsinaisia uhreja ei yleensä varoitettu tai uhkailtu 
• Ampujien käytöksessä tapahtui selkeitä muutoksia ennen tekoa ja teon valmistelua
• Aiempi itsetuhoinen käytös tai henkilökohtaisten konfliktinhallintataitojen olennainen puuttuminen
• Muiden oppilaiden rooli teon avustajina
• Henkilökunnan toimet vakavissa väkivaltarikoksissa

Uhkaavaan käytökseen tai uhkauksiin reagointi

• Kuka reagoi ja miten reagoidaan oppilaan uhkauksiin?
• Miten uhkauksia tai uhkaavaa käytöstä voidaan analysoida?
• Sisälle suojautuminen 
• Mitä juridisia ongelmia tulee vastaan?
• Rikosten esitutkinta