Mitä täydennyskoulutus tarkoittaa?
Käytännössä osaamisen kehittäminen viittaa usein täydennyskouluttautumiseen. Täydennyskoulutus käsittää monia eri oppimisen ja opiskelun muotoja – kaikkea yliopistojen kursseista ja koulutusyritysten asiantuntijakoulutuksista aina konferensseihin ja messuihin saakka.
Täydennyskoulutus on yleisnimitys erilaisille osaamisen lisäämiseen ja täydentämiseen tähtääville opintojaksoille. Täydennyskoulutus ei ole pakollista, vaikka joillakin aloilla toki on pätevyyskoulutuksia, joiden suorittamista edellytetään.
Täydennyskoulutus on useimmiten maksullista, mutta maksujen suuruudet vaihtelevat laidasta laitaan. Koulutuksesta riippuen voit saada tukea täydennyskouluttautumiseen tai työnantajasi voi kustantaa osallistumisesi.
Miksi täydennyskoulutukseen?
Täydennyskouluttautumisella on monia hyötyjä. Sen avulla pysyt osaajana, voit edetä urallasi, voit nostaa palkkatasoasi ja saada uusia etuja, pysyt motivoituneena ja saat vaihtelua työarkeen.
Täydennyskouluttaumalla voit hankkia pätevyyden suorittaa tiettyjä tehtäviä. Kouluttautumalla on mahdollistaa saada lupa suorittaa luvanalaisia tai muutoin säädeltyjä tehtäviä tai käyttää tiettyä nimikettä.
Osaamisen kehittäminen on tietyin osin pakollista useissa ammateissa. Ala tai työtehtävä saattaa olla lakien tai säännösten säätelemä. Myös vakiintuneet sertifioinnit ja vastaavat voivat määrittää täydennyskouluttautumista tietyn alan sisällä.
Täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta voisi kehittää taitojaan ja valmiuksiaan sertifioiduissa ja johdonmukaisissa koulutuksissa oman alan sisällä.
Monet päättävät lähteä täydennyskouluttautumaan, koska he ovat kiinnostuneita jatkuvasta oppimisesta ja itsensä kehittämisestä. Monet kokevat luonnostaan vetoa tai jopa tietynlaista velvollisuutta oman pätevyyden ylläpitämiseen ja uuden osaamisen hankkimiseen. Meillä suomalaisilla "pärjäämismentaliteetti" on vahva ja kulttuurimme arvostaa ahkeruutta. Toisaalta saatamme pelätä putoavamme kelkasta, ellemme lisäkouluttaudu. On motivaattori sitten mikä tahansa, kannattaa se kääntää positiiviseksi voimaksi ja täydennyskouluttautua juuri sillä aihealueelle, joka itseä eniten kiinnostaa, hyödyttää ja innostaa!
Kenelle täydennyskoulutus sopii?
Täydennyskoulutusta on lähtöön jos toiseenkin. Pääsääntöisesti täydennyskoulutus on suunnattu henkilölle, joka haluaa:
- haluaa täydentää omaa osaamistaan
- haluaa syventää ammattitaitoaan
- haluaa kehittää omaa asiantuntijuutta
- on työtön tai (mahdollisesti) jäämässä työttömäksi
- haluaa vaihtaa alaa tai ammattia
Täydennyskoulutuksen tyyppejä ja muotoja
- Avoin koulutus
- Räätälöity koulutus
- Lupa- ja korttikoulutukset
- Webinaari eli seminaari verkossa, verkko-opiskelu ja verkkokurssit
- Avoimen yliopiston opinnot ja yliopistojen järjestämä muu täydennyskoulutus
- Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ja ammattikorkeakoulujen järjestämä muu täydennyskoulutus
- Ammatillinen täydennyskoulutus
- Kesäyliopistojen koulutustarjonta
- Kansalais- ja työväenopistojen tarjonta on hyvin monipuolista ja koulutustarjonnasta löytyy yleensä suureksi osaksi ns. harrastekursseja.
- Omaehtoinen koulutus viittaa yleensä tutkintokoulutuksiin. Se voi siis olla perustutkinto tai lisäkoulutusta eli ammatti- tai erikoisammattitutkinto.
- Työvoimakoulutus ja rekrykoulutus