Valitse sivuston käyttötapa: Mobiili
Coaching-opas: Mitä on coaching? Business Coaching Institute

Coaching-opas: Mitä on coaching?

Oletko miettinyt, mitä coaching tarkoittaa? Tai pohditko, sopisiko se avuksi sinun työtilanteeseesi? Miten coach pätevöityy tehtäviinsä tai mihin tilanteisiin coachaus sopii? Koulutus.fi otti asiasta selvää ja haastatteli Business Coaching Instituten asiantuntijoita Hanna-Kaisa Lindforsia ja Dan Sobackia.

Tästä coaching-oppaasta saat vastauksen yleisimpiin coachingia käsitteleviin kysymyksiin

Suomeksi käännettynä coaching tarkoittaa yksinkertaisesti valmennusta ja coach taas valmentajaa tai yksityisopettajaa. Kun puhutaan työelämän coachingista, voidaan tehdä jako business coachingiin sekä life coachingiin.

Business coaching tarkoittaa määritelmällisesti organisaatiokontekstissa tehtävää coachingia. Business coachingin erityispiirteenä on, että coachattavan henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi prosessia määrittävät myös organisaation (eli usein coachingin maksavan tahon) tavoitteet, odotukset ja toiveet coaching-prosessin lopputuloksille.

Life coaching lähtee puolestaan kokonaan coachattavan omista tavoitteista, kun taas business coachingissa mukana on coachattavan tavoitteiden lisäksi myös organisaation (yritys tai voittoa tavoittelematon taho) tavoitteet.

Business Coaching Instituten (BCI) ovat perustaneet suomalaisen coachingin pioneerit Tiina Harmaja ja Kaj Hellbom vuonna 2006. BCI on osaamiskeskuksena coaching-alan edelläkävijä, joka on perustamisestaan lähtien ollut mukana rakentamassa ja kehittämässä suomalaista coaching-toimialaa ja -kulttuuria. BCI on kouluttanut Suomessa jo satoja ammatticoacheja. 

– Ensimmäinen coach-koulutuksemme, Certified Business Coach (CBC)® -koulutus käynnistyi tammikuussa 2007. Koulutus oli tuolloin ensimmäinen suomalainen ja suomenkielinen coach-koulutusohjelma ja sille myönnettiin ensimmäisenä Suomessa International Coach Federationin (ICF) kansainvälinen akkreditointi. Siitä lähtien BCI on järjestänyt coachien peruskoulutusta sekä avoimena koulutuksena että organisaatioiden sisäisinä koulutuksina, Lindfors ja Soback kertovat.

Coachingilla autetaan coachattavaa maksimoimaan potentiaalinsa

Coaching on ajatuksia herättävä ja luova yhteistyösuhde, jossa coach auttaa coachattavaa maksimoimaan henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa.

– Käytännön tasolla coaching on prosessi, jossa coach auttaa coachattavaa saavuttamaan määritellyt tavoitteet ottamalla täydemmin käyttöön voimavaransa. Coach ei niinkään opeta coachattavaa, mitä hänen pitäisi tehdä, vaan tukee ja haastaa coachattavaa itseään löytämään parhaat ajattelu- ja toimintatavat kulloiseenkin tilanteeseen, Lindfors ja Soback selventävät coaching-termiä.

Tukea työtehtäviin on tarjolla monen eri toimintatavan kautta. Lindfors ja Soback avaavat muita kehittämisen muotoja coachingiin verrattuna:

Konsultoinnissa viisaus piilee konsultilla, coachingissa viisaus piilee coachattavassa.

Mentoroinnissa kokeneempi jakaa tietämystään autettavalle, ja hän on usein 

käsiteltävän aiheen asiantuntija. Coachingissa coach ei jaa kokemuksiaan eikä näin ollen häneltä vaadita sisältöosaamista käsiteltävästä aiheesta.

Hanna-Kaisa Lindfors

Valmennus on usein yksittäinen tapahtuma tai kokoelma tapahtumia, joissa harjoitellaan tai opitaan etukäteen määriteltyjä tietosisältöjä. Coaching on pitkäjänteinen prosessi, joka tukee coachattavaa saavuttamaan tavoitteensa.

Työnohjaus keskittyy enemmän nykytilan tarkastelemiseen kun coaching keskittyy aina tulevaisuuteen.

Kuvassa Hanna-Kaisa Lindfors BCI:ltä, kuvaaja Anna Dammert

Laadun takeena ovat coachin sertifiointi ja coach-kouluttajan akkreditointi

Termi ”coach” ei ole samalla tavalla säädelty nimike kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tämä tarkoittaa sitä, että periaatteessa kuka tahansa voi halutessaan käyttää nimikettä coach ja tarjota business tai life coachingia. Coachattavan kannattaakin selvittää, onko palvelujaan tarjoava coach sertifioitu.

– Ammattitaitonsa osoittamiseksi coach voi hankkia itselleen coachingin kansainvälisen kattojärjestön International Coach Federationin (ICF) sertifikaatin (ACC/PCC/MCC), mikä osoittaa esimerkiksi coachingin mahdolliselle ostajalle, että kyseinen henkilö on sertifioitu työhönsä korkeat kansainväliset laatustandardit täyttävällä tavalla, Lindfors ja Soback kertovat.

Kansainvälinen kattojärjestö ICF on määritellyt ammatticoachilta vaadittavan 11 keskeistä ydintaitoa, joihin kuuluu esimerkiksi aktiivinen kuuntelu ja vahvojen kysymysten esittäminen. Jotta coachiksi pyrkivä voi saada sertifikaatin, täytyy hänen osoittaa osaavansa soveltaa keskeisiä ydintaitoja coachin työssä.

Coachiksi halutessaan ja sertifiointia tavoitellessaan kannattaa selvittää, onko coach-kouluttaja saanut koulutuksilleen ICF:n akkreditoinnin. Jos kouluttajaorganisaatio on akkreditoitu, täyttääcoach-koulutus kansainvälisten standardien määrittelemät korkeat vaatimukset.

Business coaching sopii tilanteisiin, joissa potentiaali on olemassa, mutta ei vielä käytössä

Lähtökohtaisesti business coaching soveltuu jo määritelmänsä mukaisesti tilanteisiin, joissa halutaan maksimoida yksilön, ryhmän tai tiimin potentiaali, eli tarjota heille tarvittava tuki voimavarojen täysimittaiselle hyödyntämiselle niin että he saavuttavat halutut tavoitteet ja kehittyvät samalla aikaa.

– Coaching sopii erityisesti tilanteisiin, joissa esim. henkilöllä tai tiimillä pitäisi jo olla kaikki tarvittavat perusvalmiudet, tiedot, taidot ja motivaatio tehtävän toteuttamiseen, mutta jostain syystä tämä potentiaali ei näy arjessa täysimittaisena, Lindfors ja Soback muotoilevat coachingin käyttötarvetta.

Tyypillisimpiä business coachingin sovellusalueita ovat hetket, jolloin:

  • tarvitaan tukea johtajana kehittymiseen ja kasvamiseen.
  • käynnissä on henkilökohtainen tai työyhteisön muutosprosessi.
  • toiveena on uralla kehittyminen tai uuden roolin haltuunotto.
  • halutaan tehostaa omia toimintatapoja (esim. parantaa ajanhallintaa).

Ulkopuolisen ammatticoachin toteuttamien coaching-prosessien lisäksi coachingia voi hyödyntää myös vuorovaikutustyylinä. Lindforsin ja Sobackin mukaan esimerkiksi esimiehille ja projetipäälliköille voi olla hyödyllistä käyttää coachaavaa otetta alaistensa tai tiimiläistensä kanssa saavuttaakseen haluamiansa tuloksia.

Jotta coaching-prosessista olisi hyötyä, täytyy coachattavalla olla perustiedot ja -taidot halutussa tehtävässä suoriutumiseen. Näin ollen jos potentiaali puuttuu, ei coachingilla todennäköisesti saada haluttuja tuloksia. Yhtä lailla tulokset jäävät laihoiksi, jos coachattava kokee, ettei hänessä ole kehittymisen varaa tai hän ei ole motivoitunut kehittymään. Lindforsin ja Sobackin mukaan business coaching ei ole sovelias kehittämisen muoto myöskään, jos halutaan ulkoistaa johtajuutta ulkopuoliselle coachille tai jos coachia halutaan käyttää ”välittämään viestiä” coachattavalle. Myöskään loppuunpalanut henkilö ei saa apua coachingista vaan tarvitsee avukseen työterveyshuoltoa.

Jotta business coaching voisi tuoda tuloksia on myös tärkeää, että organisaatio kokonaisuutena tukee aidosti yksilön kehittymistä ja kasvua.

– Mikäli organisaatio ei tue kehittymistä, saattaa olla niin, että vaikka coachattava olisi halukas kehittymään ja vaikka coach olisi ammattitaitoinen, voivat tulokset jäädä pitkällä tähtäimellä vajavaisiksi, Lindfors ja Soback huomauttavat.

Business coaching -prosessi etenee osissa ja useimmiten yksilötasolla

Lindfors ja Soback jakavat business coaching -prosessin etenemisen kolmeen osaan: Prosessi alkaa niin sanotulla kolmikantatapaamisella, jossa coach, coachattava ja organisaation edustaja (yleensä esimies tai HR) määrittävät prosessin keskeiset teemat ja tavoitteet sekä mittaristot halutulle muutokselle. Tämän jälkeen prosessi etenee coaching-sessioiden muodossa, joiden välissä coachattava vie oivaltamaansa osaksi arjen toimintaa ja kehittyy. Prosessi päättyy jälleen kolmen osapuolen tapaamiseen, jossa tarkastellaan prosessin onnistuneisuutta ja vaikutuksia suhteessa alussa määriteltyihin tavoitteisiin ja mittaristoihin.

Lindfors ja Soback kertovat, että perinteisesti coaching-prosessit ovat olleet yksilöcoachingia. Viime aikoina on kuitenkin alettu kysyä yhä enemmän ryhmäcoaching-muotoa ja haastateltavamme ennustavatkin, että ryhmäcoachingista tulee entistä suositumpi muoto tulevaisuudessa.

Prosessien kesto vaihtelee tilanteen ja käsiteltävän teeman suhteen. Tyypillisesti yksilöcoaching-prosessit kestävät noin 3–4 kuukautta, jolloin coaching-sessioita on pari kertaa kuukaudessa. Nyt yleistymässä olevat ryhmäcoaching-prosessit kestävät puolestaan puolisen vuotta, jolloin coaching-sessioita on yleensä vain kerran kuussa.

  

Dan SobackMinkälaisia tuloksia business coachingista voi odottaa?

Onnistuessaan coaching kehittää coachattavan tietoisuutta, itsetuntemusta, tapoja ajatella, toimia ja vuorovaikuttaa sekä kykyä viedä läpi haluttu muutos ja saavuttaa halutut tavoitteet. 

Lindfors ja Soback kertovat, että kansainvälinen kattojärjestö ICF on toteuttanut laajan tutkimuksen, jonka mukaan keskeiset coachingista saadut hyödyt sisältävät seuraavaa:

  • parempi työssä suoriutuminen
  • paremmat valmiudet johtaa liiketoimintaa
  • tehostunut ajanhallinta
  • tehostunut tiimityö
  • kehittynyt itseluottamus
  • kehittyneet vuorovaikutustaidot
  • parempi tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä

   Kuvassa Dan Soback (kuva: Anna Dammert)

Coachattavan aktiivinen ote prosessiin on ensiarvoisen tärkeää tulosten saamiseksi

Business coachingista kiinnostuneen tulisi tietää, että käytännössä kyse on itsensä kehittämisen prosessista, joka onnistuakseen vaatii coachattavalta aktiivista panosta. Coach tukee ja haastaa coachattavaa löytämään sopivan tavan edetä, ei niinkään tarjoile vastauksia tai ratko ongelmia coachattavan puolesta.

– Kyse on kuin personal trainerin hankkimisesta: yhdessä voitte suunnitella halutut tavoitteet ja muotoilla kehityssuunnitelman, mutta kehittymistä on turha odottaa, jos ei aktiivisesti toteuta sovittuja harjoitusohjelmia, Lindfors ja Soback lisäävät.

Ennen prosessia coachattavan on hyvä etukäteen jo miettiä, mitä asioita hän haluaisi työstää prosessin aikana, mitkä voisivat olla omat keskeiset tavoitteet ja halutut lopputulokselle prosessille. Coachattavan kannattaa myös varmistaa, että hänellä on sellainen työ- ja elämäntilanne, jossa hän ehtii riittävästi panostaa coachingiin.

Kun oma motivaatio ja arjen realiteetit on varmistettu, on aika ryhtyä etsimään sopivaa coachia kehityksen tueksi!

    

Koulutus.fi kiittää Hanna-Kaisa Lindforsia ja Dan Sobackia haastattelusta!

Kiinnostuitko business coachiksi kouluttautumisesta?

Kuulostaako business coachin työ sinulle sopivalta? Haluaisitko kouluttautua sertifioiduksi coachiksi? Olemme keränneet business coacheja kouluttavia tahoja Koulutus.fi:n coaching-kategoriaan. Business Coaching Instituten akkreditoidut koulutukset löydät täältä.

Viimeksi päivitetty: 04 loka 2019

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 19.4.2018

TOP 20: Ohjelmoijan kysytyimmät ominaisuudet

Koulutus.fi kävi läpi joukon ohjelmointialan työpaikkailmoituksia kartoittaakseen, mitä taitoja ja ominaisuuksia ohjelmointialan ammattilaisella tulisi olla. Saimme selville TOP 20 ominaisuutta, joita suomalaisilla markkinoilla toimivat ohjelmointitehtäviä tarjoavat työnantajat eniten arvostavat.

Ura
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 25.6.2019

Näin onnistut uudessa työssä

Täytä odotukset ja onnistu fiksuilla tavoitteilla. Muista: älä huoli liikaa, asiat tulevat ratkeamaan parhain päin niin kauan kuin priorisoit oppimisen kaikkein korkeimmalle.

Ura
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 20.2.2019

Motivoi työkavereitasi – 5 vinkkiä

Motivaation löytäminen työpaikalla ei ole aina helppoa. Stressi, epävarmat työolot ja huono tunnelma työkavereiden välillä voivat lannistaa kenet tahansa. Näin voit motivoida työkavereitasi »

Lue lisää
Studentum.fi
Koulutusvinkkejä suoraan sähköpostiisi?
Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajan tasalla! Saat koulutusvinkkejä ja tietoa ajankohtaisista teemoista osaamisen kehittämisen saralla.