Oikeinkirjoitusopas

Yhteen vai erikseen? Pienellä vai isolla? Käytä tätä opasta apuna, mikäli haluat tarkistaa oikeinkirjoituksesi!

Oikeinkirjoitusopas

Tästä oikeinkirjoitusoppaasta löydät muutamia yleisimpiä suomen kielen kompastuskiviä. Oppaasta voi olla apua, jos haluat tarkistaa oikeinkirjoitussääntöjä tai kerrata suomen kielen kiemuroita ja kielioppisääntöjä.

Omaa kirjoittamista on hyvä treenata paremmaksi aina aika ajoin, vaikka  kielioppisäännöt voivat tuntua hankalilta omaksua. Oikeinkirjoitus lisää tekstin uskottavuutta. Jos teksti sisältää paljon kirjoitusvirheitä, sitä voi olla hankalaa lukea ja tulkita.

On hyvä muistaa, että muutamat pienet kirjoitus- tai pilkkuvirheet eivät kaada tekstin uskottavuutta kokonaan, sillä kaikille saattuu välillä kirjoitusvirheitä. Myös tekstin kontekstilla ja kohderyhmällä on merkitystä. Kaveripiirin viestikeskusteluissa ei tarvitse välttämättä noudattaa oikeakielisyyttä, mutta virallisissa teksteissä tai sähköpostiviesteissä tilanne on eri.


Yhteen vai erikseen?

Erikseen:

★ alun perin

★ muun muassa 

★ lukuun ottamatta

★ niin kuin

★ ajan tasalla 

★ suomen kieli

★ ennen kuin

★ itse asiassa

★ paikan päällä

★ saman tien

★ ikään kuin

★ totta kai

★ ensi viikolla

★ huomioon ottaen

★ joka tapauksessa

★ suurin piirtein

Yhteen:

★ nimenomaan

★ jompikumpi

★ nuorimies

★ hyvännäköinen

★ tämänhetkinen, senhetkinen

★ työnilo

★ lähestulkoon

★ jommankumman

★ samanikäinen

★ kertakaikkiaan

★ päinvastoin

★ pikkuhiljaa

★ toisinpäin

★ kevätterveisin, syysterveisin ym.

★ uusivuosi, uudenvuodenpäivä ja uudenvuodenyö (kun tarkoitetaan vuoden viimeisen päivän juhlaa) VRT. uusi vuosi (viitataan koko tulevaan vuoteen), esimerkiksi toivotus "Hyvää uutta vuotta!" (toivotus viittaa koko edessä olevaan vuoteen)

Yhteen kirjoitetaan:

★ Sanat, jotka muodostavat yhdessä merkityskokonaisuuden, jolloin kyseessä on yhdyssana, esimerkiksi aurinkolasit.

★ Genetiivialkuiset sanat, joiden merkitys on erilainen yhdyssanana ja erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi kirjankansi.

★ Sanat, joiden alkuosa on genetiivissä ja joilla on vakiintunut merkitys, esimerkiksi autonkorjaaja.

★  Maantieteelliset nimet ja katujen nimet, esimerkiksi Aleksanterinkatu

 Huomaa, että kaksiosaiset kadun nimet kirjoitetaan erikseen, esimerkiksi Vanha Porvoontie.

Yhdysmerkkiä käytetään:

★ yhdyssanan alkuosan päättyessä samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa, esimerkiksi opinto-opas.

★ yhdyssanoissa, jossa osana on erisnimi, esimerkiksi Tiina-täti.

★ kun samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, korvataan se yhdysmerkillä, esimerkiksi lähi-, ensi- ja sairaanhoitaja.

★ kun yhdyssanan osana on numero, kirjain, merkki tai lyhenne, esimerkiksi pk-seutu.

 Huomaa, että ikien kirjoittamisessa tulee olla tarkkana. Esimerkiksi 30-vuotias, 30 vuotta vanha ja 30─50-vuotiaat.


Isolla vai pienellä?

Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan:

★ kansat ja kansallisuudet, esimerkiksi suomalainen

★ kielet, esimerkiksi suomen kieli tai suomenkielinen

★ päivät juhlapäivät ja kuukaudet, esimerkiksi tiistai, elokuu ja juhannus

★ arvonimet ja tittelit, esimerkiksi presidentti tai tohtori

Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan:

★ etu- ja sukunimet, esimerkiksi Maija Mallikas

★ oppilaitosten nimet, esimerkiksi Aalto yliopisto

★ yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet, esimerkiksi Nokia ja Opetushallitus

★ paikannimet, esimerkiksi Etelä-Eurooppa ja Kaivopuisto

★ kirjat, taideteokset ja erilaiset julkaisut, esimerkiksi Kalevala

Pistettä seuraa aina iso alkukirjain. Kaksoispisteen jälkeen taas tulee pieni alkukirjain (ellei kaksoispistettä seuraa jokin isolla kirjoitettava sana kuten erisnimi), sillä kaksoispiste ei aloita uutta lausetta.


Kiinnostuitko kehittämään kirjoitustaitoasi eteenpäin? 

Toivottavasti tästä oikeinkirjoitusoppaasta on hyötyä esimerkiksi nopeaan oikeinkirjoitussääntöjen tarkastamiseen tai suomen kielen kielioppisääntöjen kertaamiseen. Jos kiinnostuit oman kirjoitustaitosi kehittämisestä, löydät täältä monipuolisia kirjoittamisen ja kielenhuollon kursseja.

Katso kaikki kirjoituskurssit

Lähteet: STT, Kotimaisten kielten keskus, peda.net, kielitohtori.fi

Usein kysyttyä

  • Yhteen kirjoitetaan:

    • Sanat, jotka muodostavat yhdessä merkityskokonaisuuden, esimerkiksi aurinkolasit.
    • Genetiivialkuiset sanat, joiden merkitys on erilainen yhdyssanana ja erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi kirjankansi.
    • Sanat, joiden alkuosa on genetiivissä ja joilla on vakiintunut merkitys, esimerkiksi autonkorjaaja.
    • Maantieteelliset nimet ja katujen nimet, esimerkiksi Aleksanterinkatu
  • Yhdysmerkkiä käytetään:

    • yhdyssanan alkuosan päättyessä samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa, esimerkiksi opinto-opas.
    • yhdyssanoissa, jossa osana on erisnimi, esimerkiksi Tiina-täti.
    • kun samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, korvataan se yhdysmerkillä, esimerkiksi lähi-, ensi- ja sairaanhoitaja.
    • kun yhdyssanan osana on numero, kirjain, merkki tai lyhenne, esimerkiksi pk-seutu.
  • Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan:

    • kansat ja kansallisuudet, esimerkiksi suomalainen
    • kielet, esimerkiksi suomen kieli tai suomenkielinen
    • päivät juhlapäivät ja kuukaudet, esimerkiksi tiistai, elokuu ja juhannus
    • arvonimet ja tittelit, esimerkiksi presidentti tai tohtori
  • Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan:

    • etu- ja sukunimet, esimerkiksi Maija Mallikas
    • oppilaitosten nimet, esimerkiksi Aalto yliopisto
    • yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet, esimerkiksi Nokia ja Opetushallitus
    • paikannimet, esimerkiksi Etelä-Eurooppa ja Kaivopuisto
    • kirjat, taideteokset ja erilaiset julkaisut, esimerkiksi Kalevala
    • pistettä seuraa aina iso alkukirjain

Mainokset