Mentorointi on lähtökohdiltaan maailman vanhin opetus- ja oppimisjärjestelmä. Jo muinoin kokeneemmat metsästäjät, kalastajat, veneenrakentajat ja maanviljelijät siirsivät taitojaan nuoremmille ja takasivat heille mahdollisuudet elämiseen, toimeentuloon ja kehittymiseen. Myöhemmin eri alojen mestarit ovat iät ja ajat siirtäneet osaamistaan, hiljaista tietoaan kisälleille ja kisällit puolestaan oppipojille ja -tytöille.
Sama kehityskulku jatkuu tänä päivänä eri muodoissa, joista kehittyneintä ja järjestelmällisintä prosessia nimitetään mentoroinniksi. Seuraavassa avataan tarkemmin mentorointia ja sen edellytyksiä.
Keitä ovat mentori ja mentoroitava?
Mentori on asiantuntija, osaava, kokenut henkilö, joka ottaa tehtäväkseen tukea ja neuvoa kokemattomampaa henkilöä, mentoroitavaa (aktoria). Mentoroitavalla on puolestaan tarve tai haaste, johon hän kaipaa uusia näkemyksiä ulkopuoliselta henkilöltä.
Mitä mentoroinnissa tapahtuu?
Mentori ja mentoroitava toimivat kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa, joka tähtää mentoroitavan menestymiseen opinnoissa, työssä, ammatissa ja uralla. Parhaimmillaan se johtaa mentoroitavan henkiseen kasvuun ja elämäntilanteen selkiytymiseen. Saattaahan olla niin, että mentori osoittautuu tärkeäksi kontaktiksi työmarkkinoilla.
Mitä mentoroitavalta vaaditaan?
Mentoroitava haluaa edistyä ja kehittyä opinnoissaan ja työssään. Hänen on sovittava mentorin kanssa pitkäkestoisesta mentorointiprosessista, suostuttava luottamukselliseen ilmapiiriin mentorin kanssa, jotta aito vuorovaikutussuhde on mahdollinen, sekä tiedostettava omat mentoroinnille asettamansa tavoitteet.
Mentoroitavan on sitouduttava oppimisprosessiin, mikä edellyttää häneltä asioiden pohtimista myös mentorointitapaamisten välillä. Myös mentorin on sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin.
Mentorointi ei ole yksisuuntainen prosessi eikä mentori tee sitä hyväntekeväisyydestä. Mentorointi on parhaimmillaan molempia osapuolia opettava yhteistyö, jossa molemmat pääsevät kehittämään osaamistaan ja saavat itselleen uusia näkökulmia.
Mitä mentoroinnista seuraa?
Onnistuneen mentoroinnin jälkeen mentoroitava tuntee paremmin itsensä ja mahdollisuutensa. Hän tietää enemmän opinnoistaan ja alastaan, mitä osaa ja mitä ei vielä osaa, mitä kohti kannattaa pyrkiä ja mihin omat voimavarat riittävät.
Mentoroinnin avulla voi saada tukea työnhakuprosessissa sekä uusia näkökulmia siihen, miten erottua muista työnhakijoista. Unelmien rinnalle kehittyy realistinen kuva työelämän todellisuudesta, omasta päämäärästä ja siitä, mitä sen saavuttaminen edellyttää.
Kun oma polku avautuu selkeämpänä, opiskelu- tai työyhteisö näyttää monipuolisemmalta ja opiskelu- tai työtoverit kiinnostavammilta. Näköalat avartuvat, itsevarmuus kohentuu ja kunnianhimo kasvaa.
Millainen on mentorin ja mentoroitavan suhde?
Mentorin ja mentoroitavan suhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. Sen edellytyksiä ovat sitoutuminen ja tavoitteellisuus. Mentorointisuhteen alussa onkin tärkeää keskustella yhteisistä pelisäännöistä.
Kuka tarvitsee mentorointia?
Yleisimmin mentorointia kaipaavat opiskelijat, jotka ovat päässeet opintojensa loppuvaiheeseen ja pohtivat, mitä tiedoillaan tekisivät, mistä löytyisi työpaikka, miten erottautua työnhaussa ja miten heidän tulisi verkostoitua.
Mentorointi sopii kuitenkin kaikille, jotka kaipaavat uusia haasteita työpaikalla tai työelämässä.
Mistä löydän itselleni mentorin?
Mentorin löytäminen on nykyään helppoa. Oman mentorin voi löytää erilaisten mentoriohjelmien kautta tai mentoriksi voi pyytää kokeneemman henkilön työpaikalta. Myös LinkedIn ja muut sosiaalisen median alustat tarjoavat laajan osaajaverkoston, josta voi kysyä itselle kiinnostavaa henkilöä mentoriksi.
Katso työnohjauksen koulutuksia
Lähteet: Mentoroinnin työkirja, Helsingin yliopisto, Duunitori