Yksikään yritys ei ole jäänyt viime aikojen muutosten ulkopuolelle. Tuotteiden logistisen siirtelyn ja säilytyksen merkitys liiketoiminnan osana on kasvanut huomattavasti. Selviytyäkseen korkeasti kilpailluilla markkinoilla yrityksen on keskityttävä muuhunkin kuin kustannusten vähentämiseen. Useat tekijät - kuten toimitusaika, joustavuus ja palvelu - ovat yhä tärkeämpiä tavarantoimittajaa valittaessa.
Logistiikka
Logistiikka tarkoittaa valmiutta johtaa ja kontrolloida materiaalivirtoja käsittäen myös resurssi-, informaatio- ja rahavirrat. Logististen ratkaisujen tavoitteena on saavuttaa suurin mahdollinen tehokkuus samalla kun taataan hyvä palvelu ja matalat kustannukset.
Logistiikka vaikuttaa yrityksesi tapaan toimia, sen talouteen ja kilpailukykyyn. Kyky tyydyttää toimitusketjun eri osapuolien tarpeet on osoitus onnistuneista logistisista ratkaisuista. Logistiikan sisällä on kuitenkin erilaisia alahaaroja, jotka koskevat eri ammattiryhmiä.
Logistiikkakoulutuksen perustasolla selvennetään käsitteet, määritelmät, toimintatavat ja tekniikat. Edistyneemmän tason logistiikkakoulutuksissa voidaan esimerkiksi käydä läpi, kuinka eri materiaalivirtojen liikkeitä suunnitellaan ja lasketaan strategisemmin.
Logistiikan osa-alueet
Kuljetuslogistiikka
Tavaroiden kuljetus paikasta A paikkaan B on kuljetuslogistiikan ydintarkoitus. Neljä tavallisinta kuljetusmuotoa ovat kuorma-auto, rautatie, laiva ja lentokone. Joskus kuljetusmuotoa täytyy vaihtaa, mikä tapahtuu yleensä terminaalissa. Joissain tapauksissa kuljetusmuotojen vaihto tapahtuu muualla kuin terminaalissa, jolloin kuljettajat tapaavat yhteisessä tapaamispaikassa (mitä kutsutaan termillä Merge in Transit). Kuljetuslogistiikan järkeistämisen yleisenä tarkoituksena on liikuttaa tuotteita mahdollisimman nopeasti mutta samalla kustannustehokkaasti.
Tuotantologistiikka
Tuotantologistiikassa on ennen kaikkea kyse parhaan mahdollisen tehokkuuden saavuttamisesta parantamalla materiaalivirtojen ohjaamista ja pienentämällä läpimenoaikoja. Yksi olennaisista kysymyksistä tuotantologistiikassa on optimaalisen eräkoon löytäminen tuotantoa varten. Tuote-erävirtojen ohjailu voidaan kuitenkin toteuttaa eri tavoin. Kaksi yleisintä tapaa on Pull-metodi (imu) ja Push-metodi (työntö). Pull-järjestelmä tarkoittaa sitä, että tuotteita tuotetaan vain asiakkaan tarpeen mukaan. Niin kutsuttu lean production -järjestelmä perustuu tälle tavalle. Push-järjestelmä tarkoittaa puolestaan sitä, että yritys tuottaa niin paljon kuin raakamateriaalista on mahdollista tuottaa ja näin asiakkaan on todennäköistä saada tilaamansa tuotteet luvattuna ajankohtana. Push-järjestelmässä on näin ollen pull-tapaa suurempi riski, että tuotteet täytyy varastoida ennen asiakkaalle toimittamista.
Tuotantologistiikassa tulevien tilausten ennustaminen ja tarvittavan tuotanto-, kuljetus- ja varastointikapasiteetin turvaaminen ovat suuria haasteita. Jos yrityksellä on pitkä tuotantoprosessi, on nopeita toimitusketjuja asiakkaalle luonnollisesti vaikeampi toteuttaa, mikä tekee ennusteista ja aiemmista kokemuksista erittäin arvokkaita. Yksi tuotantologistiikan ydinkysymyksistä onkin, mihin tuotantovaiheeseen asiakastilaukset tulisi sijoittaa, sillä ennusteet eivät velvoita asiakasta mutta määrittävät raakamateriaalin hankintaa.
Tuotantoprosessin kolmas osapuoli (ulkoistaminen)
Kun kahden tahon lisäksi tuotantoprosessiin osallistuu kolmas osapuoli, jonka toiminta nostaa lopputuotteen arvoa, kutsutaan tapahtumaa ulkoistamiseksi. Kyseessä voi olla esimerkiksi kokoaminen, välivarastointi, erityiskuljetukset tms.
Neljännen osapuolen logistiikka
Prosessissa voi olla mukana myös neljäs osapuoli, joka ohjaa koko toimitusketjun logistiikkaa strategisesti tuottaakseen sillä tavalla maksimaalisen tehokkuuden. Toimitusketjun hallintaa kutsutaan ammattislangilla termillä Supply Chain Management. Monissa tapauksissa voi olla vaikeaa kontrolloida koko toimitusketjua, koska yksittäinen yritys (tai konserni) ei saa riittävästi tuotantoa ja logistiikkaa koskevaa tietoa. Tällöin toimitusketjun kontrollointi jaetaan pienempiin osa-alueisiin. Voi olla myös vaikea päättää, onko koko toimitusketjun tai sen osien hallinta isoimman yrityksen, alkuperäistoimittajan vai asiakasta edeltävän viimeisen linkin vastuulla.
Logistiikka ja juridiikka
Kuljetusten juridiset säännökset liittävät juridiikan logistiikkaan, mutta jopa varastonhallinta voi vaatia juridisia ratkaisuja. Varastonhallinnassa täytyy ottaa huomioon niin kuljetuslait (kansainväliset ja kansalliset), sopimuslait kuin ostolaitkin. Sopimusten osalta tilanteen tekee haastavaksi se, että logistiikkaan liittyvissä asioissa on usein vaikea määritellä sopimuksen pituutta. Useissa tapauksissa yrityksillä on erilaisia standardisoituja sopimuksia kuljetuksia varten yhtenä esimerkkinä NSAB 2000, jota käytetään erityisesti Pohjoismaiden sisäisissä kuljetuksissa. Toinen tunnettu standardisopimus on Incoterms, jossa on puolestaan kyse kansainvälisistä kuljetuksista.
Logistiikka ja IT
Logistiikka ja IT ovat entistä linkittyneempiä toisiinsa globalisoitumisen ja IT-yhteiskunnan syntymisen myötä. Maailmassa, jossa yritykset voivat sijoittaa tuotannon, varastoinnin ja suunnittelun eri puolille maapalloa, on IT:n merkitys yhä suurempi - niin kontrollointi- kuin kommunikointivälineenäkin. Useat yritykset kokevat toiminnalleen edulliseksi investoida edistyneisiin toiminnanohjausjärjestelmiin (kuten SAP tai Movex) tai tuotteiden tunnistamisjärjestelmiin. Hyvin toimivan toiminnanohjausjärjestelmän etuna on se, että logistiikasta tulee näkyvää sekä yrityksen sisällä että ulkopuolella, mikä helpottaa tuotannon ja kuljetusten suunnittelua. Yksi tunnistamisjärjestelmä, joka on viime aikoina saanut paljon huomiota, on nk. RFID-tekniikka. RFID-tekniikan avulla tuotteet voidaan merkitä paljon informaatiota sisältävällä mutta kooltaan pienellä "tagilla", mikä mahdollistaa tehokkaan logistiikan monessa suhteessa.
Varastointi
Raaka-aineiden ja tuotteiden siirtelyn, logistiikan, yhtenä olennaisena osana on varastointi. Varasto pyritään optimoimaan siten, että tavara seisoisi varastossa mahdollisimman vähän aikaa, jotta varatokustannukset ovat mahdollisimman pieniä ja että tuotteiden kierto on mahdollisimman nopeaa. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan varastoinnin kustannukset ovat kuitenkin usein noin puolet yritysten logistiikkakustannuksista.
» Tutustu Varastotyön koulutuksiin.
