🎓 MBA-stipendin haku on avattu! Hae stipendiä 16.6. mennessä »

Saavutettavuusdirektiivi – mikä se on ja mitä siitä tulisi tietää?

Saavutettavuusdirektiivin perimmäinen tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta. Jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet asioida eri verkkopalveluissa.

Saavutettavuusdirektiivin perimmäinen tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta. Jokaisella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet asioida eri verkkopalveluissa. Nyt näin ei ole. Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta – sitä, että tieto on saatavilla verkosta selkeästi, heidän tarpeensa huomioiden.

Saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö vaativat, että viranomaisten ylläpitämien digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia. Saavutettavuus on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia. Vaikka saavutettavuusdirektiivi vaatii ensisijaisesti julkisten palveluiden verkkosivujen saavutettavuusvaatimusten täyttämistä, olisi saavutettavuus hyvä ottaa huomioon kaikkia mahdollisia verkkosivuja rakennettaessa.

Saavutettavuusvaatimusten mukaan 23.9.2018 jälkeen perustetut verkkosivut tulisi olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020 mennessä. Mobiilisivustojen puolestaan tulee olla vaatimusten mukaisia kesäkuussa 2021.

Yksinkertaisimmillaan saavutettavuus tarkoittaa helppokäyttöisiä verkkosivuja. Verkkosivujen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon eri ryhmien erityistarpeet. Onko verkkosivuja rakentaessa otettu huomioon esimerkiksi kuvien alt-tekstit tai se, että rivivälin tulisi olla vähintään 1,5? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä niistä seikoista, jotka tulisi ottaa huomioon.

Tässä tullaankin saavutettavuuden suurimpaan ongelmaan: saavutettavuus tarkoittaa eri asioita eri ryhmille. Verkkopalveluita suunniteltaessa kannattaa miettiä, kenelle palvelut suunnataan. Jos haluaa palvella kaikkia ryhmiä, on otettava huomioon monta eri asiaa ja täytettävä useita eri kriteerejä. 

WCAG-standardi luo suuntaviivat

Saavutettava verkkopalvelu perustuu WCAG-standardiin (Web Content Accessibility Guidelines), jonka ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999. Keväällä 2018 julkaistiin uusin versio. Saavutettavan verkkopalvelun on täytettävä WCAG-standardin vaatimukset. WCAG-standardi tulee nykyistä suuremmaksi osaksi verkkopalveluiden kehittämistä, kun saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan.

Saavutettavuudessa on otettava huomioon neljä periaatetta, joilla pääsee jo aika pitkälle. Pohdi, onko tarjoamasi palvelu havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma. Nämä neljä periaatetta liittyvät WCAG-ohjeistoon.

Havaittava

Sivuston käyttäjän on havaittava informaatio ja käyttöliittymäkomponentit. Esimerkiksi tekstin on erotuttava taustasta ja sen on oltava helposti luettavaa. Videoissa on oltava tekstitys tai niiden yhteydessä on oltava videon sisältöä vastaava tekstisisältö.

Hallittava

Sivuston navigoinnin ja käyttöliittymäkomponenttien on oltava hallittavia. Sivustoa on pystyttävä käyttämään pelkästään näppäimistöllä.

Ymmärrettävä

Tekstisisältöjen on oltava luettavia ja ymmärrettäviä, ja lomakkeiden eri kohdilla on oltava kuvaavat nimet. Tekstin ei pitäisi vaatia peruskoulun opetuksen ylittävää lukutaitoa.

Toimintavarma

Verkkosivuston tulee olla toimintavarma ja lujatekoinen, jotta se on luettavissa monilla eri asiakasohjelmilla.

Kohti saavutettavia verkkosivuja

Verkkosivujen suunnittelu- ja toteutusvaiheiden lisäksi saavutettavuus tulee huomioida myös sisällöntuotannossa, sivuston päivittämisessä sekä palveluiden kehittämisessä.

Koska verkkosivujen tulisi olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia vuoden 2020 syyskuuhun mennessä, olisi viimeistään nyt tutkittava omia verkkosivuja kriittisin silmin. Mitä ollaan jo tehty saavutettavuuden eteen ja mitä tulisi vielä tehdä?

Viritä koko organisaatio siihen, että saavutettavuus on osa toimintaanne ja se otetaan huomioon kaikissa uusissa projekteissa. Pidä huolta siitä, että kaikki ymmärtävät, mitä saavutettavuudella tarkoitetaan teidän verkkopalvelussanne.

Lue tekstejä läpi ja mieti, ovatko ne tarpeeksi selkokielisiä. Saavutettavuusdirektiivi ei vaadi selkokielistä tekstiä, mutta monien tutkimusten mukaan selkokielinen teksti on helposti luettavaa ja ymmärrettävää myös muille kuin sitä erityisesti tarvitseville ryhmille. 

Jos tekstit eivät ole selkokielisiä, kannattaa alkaa pikkuhiljaa muuttamaan niitä sellaisiksi. Samoin kaikkien liitetiedostojen tulisi olla koneluettavia (esimerkiksi pdf., Word) eikä vain esimerkiksi skannattuja. Lomakkeiden ja kaavakkeiden tekstikentillä tulisi olla kuvaavat nimet ja kuvilla selkeät ja kuvaavat alt-tekstit. 

Saavutettavuuskartoituksen avulla verkkopalvelua on helpompi lähteä kehittämään oikeaan suuntaan. Kartoitus antaa tietoa toimista, joiden avulla vaatumukset saadaan täytettyä. Saavutettavuuskartoituksen voi teettää sertifioidulla asiantuntijalla.

Tutustu saavutettavuuskoulutuksiin

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Saavutettavuusdirektiivi.fi


Mainokset