Valitse sivuston käyttötapa: Mobiili

Osaatko nämä ensiaputaidot?

Millaisia työtapaturmia voi tapahtua työpaikalla tai etätyössä? Mitkä ensiaputaidot on hyvä osata? Miten huolehdin päivittäisestä työturvallisuudesta etätyössä? 
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat Pirkko Mäkinen ja Hanna Pratsch valottivat tärkeimpiä ensiaputaitoja työpaikasta riippumatta ja miten jokainen voi huolehtia omasta päivittäisestä työturvallisuudestaan myös etätyössä.

Mitkä ensiaputaidot kaikkien kannattaa osata?

Ensiaputaitoihin liittyy kiinteästi tieto. Jokaisen tulee tietää milloin pitää soittaa hätänumeroon 112, sanovat Mäkinen ja Pratsch. Hätänumeroon soittaminen on paikallaan, jos työkaveri on tajuton eikä hän reagoi puhutteluun tai kosketukseen. Tärkeää on myös noudattaa hätänumerosta saatuja ohjeita.

– Puhelin laitetaan kaiuttimelle, kun aloittaa ensiavun antamisen ohjeiden mukaan, neuvovat Mäkinen ja Pratsch.

Jokaisen tulee osata pyytää apua työkavereilta ja tietää mihin kaikkialle hätätapauksesta täytyy ilmoittaa.  Jotta apu löytää paikalle, on tärkeää tietää työpaikan sisäänkäynnin osoite ja ottaa huomioon alaovet, suljetut portit sekä hissin koko.

Tärkein ensiaputaito Mäkisen ja Pratschin mukaan on hengenpelastustaito, johon lukeutuu muun muassa tajuttoman henkilön ensiaputaito, elvytystaito ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Työnantajan tulee järjestää työpaikalle riskienarviointiin perustuen riittävät ensiaputaidot ja -välineet. Kaikkien täytyy myös tietää missä työpaikan ensiapuvälineitä säilytetään.

– Tulee myös huolehtia, että kaikki osaavat käyttää defibrillaattoria eli sydäniskuria, jos työpaikalla on sellainen, Mäkinen ja Pratsch lisäävät. 

Myös kotona työskentelevän on tarpeellista hallita ensiaputaidot ja hankkia ensiapuvälineitä kotiin.

– Tajuttoman ensiapu, hätänumeroon soittaminen ja sairauskohtauksissa toimiminen ovat ykkösiä etätyöläisen työturvallisuudessa, toteavat Mäkinen ja Pratsch.


"Tajuttoman ensiapu, hätänumeroon soittaminen ja sairauskohtauksissa toimiminen ovat ykkösiä etätyöläisen työturvallisuudessa"

– Pirkko Mäkinen ja Hanna Pratsch, Työturvallisuuskeskus


Minkä ensiapukurssin valitsen?

Tarjolla on paljon eri mittaisia ensiapukursseja, joten kurssin valinta voi mietityttää. Jo neljän tunnin mittaiseen hätäensiapukurssiin sisältyy auttamistilanteessa toimiminen, tajuttoman henkilön esiaputaito, raajassa olevan suuren verenvuodon tyrehdyttäminen, painelu-puhalluselsytys ja defibrillaattorin käyttö. Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Kahdeksan tunnin mittaiseen hätäensiapukurssiin sisältyy edellä mainittujen lisäksi vierasesineen poistaminen hengitysteistä sekä käytännön harjoittelua. 

Pidempään16 tunnin mittaiseen EA1-kurssiin sisältyy hätäensiapukurssin ohjelman lisäksi mm. myrkytykset, nivelvammat ja murtumat, palovammat, ryhmäkohtaiset painotukset sekä käytännön harjoituksia. Myös 16 tunnin mittainen EA2 on jatkoa EA1-kurssille. EA2-koulutuksessa perehdytään hätäensiavun lisäksi erilaisiin vammoihin,  vammamekanismin merkitykseen vamman synnyssä, vammojen ensiapuun, loukkaantuneen tilan seuraantaan. Kurssilla tehdään myös harjoituksia.

Ensiapukursseista saa todistukseksi kolme vuotta voimassa olevan ensiapukortin.

Mitkä ovat tyypillisimpiä työtapaturmia?

Pirkko Mäkinen ja Hanna Pratsch nostavat esille Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot, joiden mukaan vuonna 2019 palkansaajille sattui Suomessa yhteensä 125 529 työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattua työtapaturmaa. Niistä 102 269 oli työpaikkatapaturmia ja 23 260 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia.

Suurin osa vuoden 2019 työtapatumista sattui henkilön ollessa liikkeessä, hänen käsitellessä esineitä tai siirtäessä taakkaa käsivoimin. Yleisimmät syyt onnettomuuksille olivat iskeytyminen kiinteää pintaa vasten, leikkaavan tai terävän esineen aiheuttamat vahingot tai henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui palvelu- ja hoitoalan tehtävissä sekä tuotannon, jalostuksen, käsittelyn, varastoinnin, lastaamisen ja kuorman purun tehtävissä. 

Millaisia tapaturmia etätyössä voi sattua?

Työtapaturmia voi sattua myös etätyössä, mutta kaikkia kotona työpäivän aikana tapahtuneita onnettomuuksia ei kuitenkaan tulkita työtapaturmiksi.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan työtapaturmina korvataan vain työntekijän etätyöksi sovittuun työhön välittömästi liittyvän toiminnan yhteydessä sattuneet tapaturmat. Toiminnalla tulee olla pääasiallinen ja olennainen yhteys työhön. Työtilan ulkopuolella sattuneet tapaturmat korvataan vain, jos toiminnalla on syy-yhteys työhön. Myös Mäkinen ja Pratsch nostavat esille työtapaturman määritelmän etätyössä. 

– Työtapaturma liittyy nimenomaan työtehtävään. Jos esimerkiksi tauolla kompastuu ripustaessa pyykkiä tai laittaessa lounasta, tapahtunutta ei lueta työtapaturmaksi. Jos esimerkiksi tulostin on toisessa huoneessa ja kompastuu printtiä hakiessa, se on työtapaturma.

Mäkisen ja Pratschin mukaan oman etätyöpisteen turvallisuuskatsaus on paikallaan. Kannattaa pohtia mitä tapaturmia itselle voi tapahtua ja poistaa mahdolliset vaarat.

– Enhän kompastu johtoihin, ovathan käyttämäni jatkojohdot sähköturvallisia, enhän liukastu portaissa villasukilla jne, havainnollistavat Mäkinen ja Pratsch.


"Jos esimerkiksi tauolla kompastuu ripustaessa pyykkiä tai laittaessa lounasta, tapahtunutta ei lueta työtapaturmaksi. Jos esimerkiksi tulostin on toisessa huoneessa ja kompastuu printtiä hakiessa, se on työtapaturma."

– Pirkko Mäkinen ja Hanna Pratsch, Työturvallisuuskeskus


Etätyön turvallisuus koostuu myös arkisista ratkaisuista 

Työturvallisuuteen etätyössä liittyy keskeisesti ergonomia, kertovat Mäkinen ja Pratsch. Välillä kannattaa työskennellä istuen ja välillä seisten. Työpuhelut voi puhua kävellen tai menemällä makuulle. Työpöydän korkeutta voi säätää luovillakin ratkaisuilla, kuten kasaamalla kirjoja työkoneen alle, lisäävät Mäkinen ja Pratsch. Itselleen kannattaa kehittää rutiini.

– Itselläni se on ylösnousu pöydän äärestä aina kun puhelin soi. Tietysti välillä palaan takaisin työpöydän ääreen, kun tarvitsen tietokonetta, kertoo Mäkinen.

Työturvallisuuteen liittyy myös tauoista huolehtiminen. Työpaikoilla voidaan sopia yhteisistä jumppatauoista etäyhteyden välityksellä. Jos tauoista huolehtiminen itsenäisesti tuntuu haastavalta, tietokoneelle voi ladata sovelluksia, jotka ohjaavat taukoihin ja sisältävät jumppaohjeita, Mäkinen ja Pratsch ehdottavat.

Taukojumppien lisäksi Mäkinen ja Pratsch suosittelevat muitakin vapaamuotoisia kohtaamisia virtuaalisesti työkavereiden ja esihenkilön kanssa. Heidän mukaan varsinkin esihenkilön rooliin kuuluu yhteydenpito omaan tiimiin. 

– Esihenkilö tarvitsee herkät tuntosarvet, ettei oma porukka vaivu etätyöapatiaan. Pienikin mitä kuuluu, miten menee, voinko auttaa -yhteydenotto kertoo välittämisestä, toteavat Mäkinen ja Pratsch.

Lopulta etätyössä kannattaa kiinnittää huomiota työpäivän pituuteen ettei työnteko livahda vapaa-ajalle.

Lähteet:

Haastattelu Pirkko Mäkinen ja Hanna Pratsch 28.1.2021.
Työturvallisuuskeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, koulutus.fi, MIF, Securitas

Viimeksi päivitetty: 05 helmi 2021

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 9.8.2019

Oletko oikeassa työssä?

Onnellisuus näkyy työnteossa. Tee testi selvittääksesi, viihdytkö todella työpaikallasi vai onko aika harkita uutta työpaikkaa, koulutusta tai kokonaan uutta ammattia.

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 1.7.2019

Tunnetko itsesi huijariksi töissä?

Vaikka olisitkin kuin ihmeen kaupalla onnistunut huijaamaan niin rekrytoijaa, pomoasi kuin työkavereitasi, on ehkä kuitenkin todennäköisempää, että olet pätevä siinä, mitä teet. Tunnista ja päihitä huijarisyndrooman oireet!

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 14.6.2019

Työhyvinvointia luonnosta

Tiesitkö, että luonto on tehokas työhyvinvoinnin edistäjä? Tutkijan vinkeillä valjastat luonnon hyvinvointivaikutukset työhyvinvoinnin edistämiseen.

Lue lisää
studentum.fi
Tilaa uutiskirjeemme
Saat koulutusvinkkejä, tarjouksia ja uutisia suoraan sähköpostiisi.