Valitse sivuston käyttötapa: Mobiili
Näyttää 1-7 koulutusta 7 tuloksesta
Näyttää 1-7 koulutusta 7 tuloksesta
 

MBA on kansainvälisesti arvostettu liikkeenjohdon opintokokonaisuus

MBA ja EMBA ovat maisteritasoisia täydennyskoulutusohjelmia. Ne tarjoavat oivallisen jatko-opintovaihtoehdon kaikille johtotehtävissä toimiville, jotka ovat jo hankkineet työkokemusta yritysmaailmassa.

Puhekielessä käytämme usein ilmaisua "MBA-tutkinto". Tutkinnosta puhuminen on hyvin ominaista meille suomalaisille, mutta liikkeenjohdon täydennyskoulutuksen kontekstissa ei kyseessä itseasiassa ole virallinen tutkinto. Sen sijaan MBA on täydennyskoulutusohjelma. Vahvan mielleyhtymän tutkintokoulutukseen toki ymmärtää, sillä MBA on vahvasti akateemiseen tietoon nojaava ja järjestäjinä ovat korkeakoulujen osaamiskeskukset ja vastaavat organisaatiot.

MBA-ohjelman suorittaminen tuo uutta perspektiiviä johtamistekniikoihin ja laajentaa käsitystäsi yritysmaailman toimintakentästä. Hakijalta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja yleensä noin 5 vuoden työkokemusta vaativista asiantuntija- tai johtotehtävistä. Tästä huolimatta erityisesti opiskelumotivaatiolla on erittäin suuri merkitys. Korkeakoulutututkinto ei siis periaatteessa ole aivan välttämätön kriteeri, sillä toisinaan työelämässä osaamisensa kerännyt, yrittäjänä toiminut tai esimerkiksi perheyhtiön johtoon tähtäävä henkilö voi olla osaamispohjaltaan ja motivaatioltaan sopiva suorittamaan MBA:ta korkeakoulututkinnon uupumisesta huolimatta.

Tarkkana termeissä – MBA-täydennyskoulutus ei ole virallinen korkeakoulututkinto

MBA-koulutus syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella ja sittemmin opintokokonaisuus on vakiinnuttanut asemansa ympäri maailman. MBA-tutkintoja on Suomessa järjestetty vuodesta 1983 lähtien, jolloin Helsingin Kauppakorkeakoulu aloitti MBA-opetuksen. Nykyisin MBA-koulutusohjelmia on tarjolla lukuisissa suomalaisissa oppilaitoksissa.

MBA:ta ei tule sekoittaa ylemmän ammattikorkeakoulun tradenomitutkintoon vaikka sen englanninkielinen termi, Master of Business Administration, on sama. Siksi Suomessa ei kyseisestä YAMK-tutkinnosta juuri käytetä termiä MBA-tutkinto. MBA-lyhennelmä viittakin useimmiten nimenomaan liikkeenjohdon koulutusohjelmaan.

MBA-ohjelmat eivät kuulu Suomessa virallisen tutkintojärjestelmän piiriin, eli kyseessä ei ole hyväksytty korkeakoulututkinto. Täten opintojen sisältö ei ole opetusministeriön valvonnan alainen ja opintojen sisältö ja painopiste voivat vaihdella huomattavasti oppilaitoksesta riippuen. Oppilaitosten mahdollisimman yhteneväiset laatustandardit pyritään takaamaan akkreditointien avulla. Akkreditointi tarkoittaa kansainvälisiä periaatteita, joiden mukaan todennetaan eri koulutusohjelmien yhteneväisyys. Akkreditointeja saa kolmelta eri organisaatiolta, joista yksi on amerikkalainen AACASAB International. Muita akkreditointeja antavia elimiä ovat yleiseurooppalainen EQUIS ja englantilainen AMBA.

Erityisesti kansainvälisille työmarkkinoille tähtäävän on syytä kiinnittää huomiota siihen, että valitulla opinahjolla on ainakin yksi kansainvälisesti tunnettu akkreditointi. Suomessa MBA-ohjelmien arvioinneista vastaa Korkeakoulujen arviointineuvosto. Oman oppimiskokemuksen maksimoimiseksi ja itseään parhaiten palvelevan vaihtoehdon löytymiseksi onkin syytä tutustua huolellisesti eri oppilaitosten koulutustarjontaan.

MBA-opintojen rakenne – kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti tarpeesi mukaan

MBA:n suorittamiseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Perinteisesti MBA on kaksivuotinen ja opiskelutapa on korkeakoulumaailmasta tuttu. Opiskelijana osallistut luennoille, teet harjoitustehtäviä niin itsenäisesti kuin ryhmässä, suoritat tenttejä ja kirjoitat lopulta lopputyön. Ohjelmat ovat toki työelämässä mukana oleville suunniteltuja, mutta silti luonteeltaa vaativia ja aikaavieviä, joten opiskelun suunnittelu ja niistä keskustelu työnantajan kanssa on eritäin tärkeää. On hyvin tavallista, että MBA:n tai EMBA:n rahoittaa osallistujan työnantaja, joten työnantaja on silloin luonnostaankin hyvin sisällä opintoprosessissa.

Perinteisemmän vaihtoehdon lisäksi tarjolla on ns. osa-aikainen MBA, jonka aikataulutus on joustavampaa. Se voi olla esimerkiksi vuoden mittainen ja kyseessä on varsin tiivistahtinen vaihtoehto, jossa käytännössä pyritään nopeaan suorittamiseen ja kenties keskitytään vain muutamaan opiskelijan valitsemaan aihealueeseen.

Kenelle MBA-tutkinto sopii?

MBA-tutkinnosta kiinnostuneet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: niihin, jotka etsivät urakehitykselleen nousujohteista suuntaa joko oman työyhteisönsä tai toimialansa puitteissa ja vaihtoehtoisesti henkilöihin, jotka kokevat olevansa ammatillisen kehityksensä risteyspaikassa ja etsivät uutta suuntaa uralleen.

Tiivistettynä voidaan todeta, että MBA-koulutus on paras mahdollinen vaihtoehto sinulle, joka haluat parantaa omia johtamistojasi ja laajentaa liike-elämän tuntemustasi kokonaisvaltaisesti. Otat siis haltuun myös liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät ole sinulle ennestään tuttuja. Taloushenkilölle markkinoinnin tuntemus saattaa nousta arvoon arvaamattomaan ja markkinointijohtaja saattaa saada aivan uutta potkua uralleen talouden osaamisen syventämisestä. Konkreettiset opit ovat jokaiselle osallistujalle erilaiset, mutta kaiken kaikkiaan MBA-ohjelma kehittää liiketoimintaosaamistasi, uudistaa kykyäsi johtaa liiketoimintaa sekä vahvistaa kriittistä ja strategista ajatteluasi.

MBA-tutkinnon hakukriteerit vaihtelevat koulu- ja ohjelmakohtaisesti. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että oppilaitokset edellyttävät yleensä vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittamista. Lisäksi opiskelijalta toivotaan muutaman vuoden kokemusta johtotehtävistä. Myös työnantajan suosituksilla on luonnollisestikin oma painoarvonsa. Hakemusta laatiessa on syytä korostaa omaa motivaatiotaan ja erityisosaamistaan.

Kansainväliset koulut saattavat edellyttää Graduate Management Admission Testin (GMAT) suorittamista. Jos et puhu englantia äidinkielenäsi, todennat kielitaitosi TOEFL-kielikokeella.

Opintojen rahoitus

MBA-tutkintojen hinnat vaihtelevat ohjelman kestosta ja suoritustavasta riippuen noin 17 000–60 000 euron välillä. Ennen opintojen aloittamista on syytä selvittää, osallistuuko työnantaja opintojen rahoitukseen. Mikäli työnantaja kattaa opintokustannukset, on ymmärrettävää, että työntekijä sitoutuu jäämään työpaikkaansa ainakin tietyksi ajaksi opintojensa suorittamisen jälkeen. Mikäli opiskelija sen sijaan vastaa itse opintojensa rahoituksesta, katsoo verottaja opiskelusta koituvat kustannukset yleensä vähennyskelpoisiksi.

Vaikka itsellä ei olisikaan säästössä opintojen kustannuksiin riittävää summaa, ei syytä huoleen: useat oppilaitokset tarjoavat erilaisia stipendi- ja rahoitusmahdollisuuksia ja tutkintomaksun suorittaminen onnistuu useassa osassa. Näin suurelta kuulostavasta summasta ei tarvitse suoriutua yhdeltä istumalta ja oma taloudellinen liikkumavara säilyy mahdollisimman optimaalisena koko opintorupeaman ajan.

Hae stipendiä MBA-ohjelman suorittamiseen!

MBA-stipendillä halutaan tukea kunnianhimoisen ja motivoituneen osaajan kykyä kehittää ja johtaa organisaatioita innovatiivisella ja vastuullisella tavalla. Stipendi kattaa Aalto MBA for Executives -ohjelmaan osallistumisen.

Hae stipendiä tästä

Lähteet: Ekonomit.fi, Uranus.fi, Yliopistopedagogiikka.fi

Vertaile koulutuksia
Katso videoesittelyjä