Valitse sivuston käyttötapa: Mobiili

Toteutuvatko nämä hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkit työpaikallasi?

Toteutuvatko nämä hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkit työpaikallasi?

Työhyvinvointia rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Sitä ei saavuteta yhdessä yössä tai yksittäisillä korjausliikkeillä. Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka syntyy arjessa. Koulutus.fi kokosi listan hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkeistä. Toteutuvatko ne teillä?

Työyhteisössä vallitsee avoimuus ja luottamus

Luottamus on yksi työhyvinvoinnin avaintekijöistä. Luottamuksen ja työhyvinvoinnin rakentaminen ovatkin samankaltaisia prosesseja siinä mielessä, että kummankaan saavuttamiseen ei ole oikotietä. Rakentaminen perustuu pitkäjänteiselle ja jatkuvalle työlle, jota lunastetaan joka päivä.

Kun työyhteisössä vallitsee avoin ilmapiiri, voivat sen jäsenet olla aidosti omia itsejään ja tuoda näkemyksiään reippaasti esiin. Tämä taas osaltaan luo luottamusta, jonka myötä yleensä myös kannustaminen ja innostaminen tulevat osaksi työyhteisön arkea. Huikeaa!

Avoimuutta vaalitaan ja luottamusta rakennetaan jatkuvasti.

Tavoitteet ovat yhteisiä

Siiloissa toimiminen on tullut liiankin tutuksi? Eri yksiköt eivät kommunikoi keskenään? Tiiminkin sisällä ajetaan vain omaa etua? Sanomattakin on selvää, että nämä toimintavat eivät ole läsnä organisaatiossa, jossa tavoitteet koetaan yhteisiksi. Silti ne ovat erittäin yleisiä ongelmia suomalaisissa organisaatioissa.

Tavoitteiden tulisi olla ainakin tietyssä määrin yhteisiä. Eivät ehkä kvartaaleittain, mutta edes pidemmällä aikavälillä. Mitä varten meidän työyhteisömme on olemassa? Mihin pyrimme? Tämän tunnistaminen, sisäistäminen ja tuominen jokapäiväiseen tekemiseen luo paitsi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia, myös tulosta.

 Työyhteisössä puhalletaan yhteen hiileen.

Ongelmistakin voi puhua

Miten teillä reagoidaan ongelmiin tai hankaliin tilanteisiin? On luonnollista, että ongelmia ilmenee aika ajoin ja että niiden käsittely on kiusallista. Käsitellä ne kuitenkin pitää. Hyvinvoiva työyhteisö voi puhua myös epämiellyttävistä asioista ja tekee sen asioiden oikeilla nimillä, vastuutaan välttelemättä. Ongelmista puhuminen ei ole ongelma. 

Ongelmista puhuminen on väylä ratkaisuihin ja kehittymiseen.

Työ ja vapaa-aika tasapainossa

Vaikka fraasi "työn ja vapaa-ajan tasapaino" saa joidenkin niskavillat nousemaan pystyyn, ei aiheen merkitystä tule vähätellä. Lisääntynyt tietoisuus liiallisen työrasituksen ja vähäisen palautumisen ikävistä seurauksista on luonnollisesti tuonut aiheen yleiseen keskusteluun, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia.

Työarjen ei kuulu olla haasteetonta. Toisinaan painetaan pidempää päivää projektin deadline takaraivossa kutkuttaen. Vaikka lievä stressi on osa jokaisen elämää ja normaali reaktio haasteellisiin tilanteisiin, on työn ja arjen tasapainottamiseen syytä kiinnittää huomiota. Haastavaa siitä tekee se, että mikä on tasapaino toiselle, ei ole sitä toiselle. Työyhteisön tulee pyrkiä työuupumuksen ehkäisyyn ja uupumassa olevan työntekijän mahdollisimman aikaiseen tunnistamiseen.

Paitsi se, ettei työtä tee yksinkertaisesti liikaa, rasittaa nykytyöntekijää myös se, että työn ja vapaan raja on hämärtynyt. Kuinka helppoa onkaan huijata itseään viikonlopun mökkireissulla "vaan tsekkaamaan meilit nopeesti". Työn ja arjen tasapainon huomioiva työyhteisö kannustaa työn priorisointiin ja työajan rajaamiseen sekä tarjoaa työkaluja tämän tueksi.

Työmäärä pysyy vapaa-ajan ja palautumisen luomissa rajoissa.

Toimintakyky ei katoa muutostilanteissakaan

Hyvinvoiva työyhteisö seisoo vankasti – tuulessakin. Tapahtui muutoksia sitten toimintaympäristössä, organisaatiossa tai yhteisössä itsessään, pitävät syvälle vievät juuret toimintakyvyn yllä. Muutos on osa arkea, ihan kaikille.

 Hyvinvoiva työyhteisö ei turhia horju muutostilanteissa. Luotu perusta kantaa!

Kaikilla on eväät vaikuttaa

Jokainen haluaa saada äänensä kuulluksi, ainakin jollain tasolla. Yksi yleisimmistä motivaation tappajista on tunne siitä, ettei ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Onkin syytä pohtia, mitkä ovat ne keinot, joilla teidän organisaatiossanne osallistetaan kaikki riittävästi päätöksentekoon. Hyvinvoivassa työyhteisössä vaikuttamisen keinot ja kanavat ovat selkeitä ja avoimia kaikille.

Jokaisella on oma äänensa ja mahdollisuus vaikuttaa.

Työyhteisössä on tilaa kehittymiselle

Uutta tietoa tulee valtavasti joka päivä. Sen äärelle on digitaalisten kanavien myötä helppo päästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kykymme omaksua uutta tietoa olisi kasvanut samassa suhteessa tiedon määrän kanssa. Olemme kuitenkin usein tietoisia siitä, mitä emme vielä osaa.

Osaamisvaje on työelämässä todellinen ongelma. Eri toimialoilla yleisimmät osaamisvajeet liittyvät luonnollisesti eri asioihin, mutta yhä useammin ne ovat jollain tavalla kytköksissä digitalisaatioon – alasta riippumatta.

Tarve työntekijän osaamisen kehittämiselle on siis olemassa, mutta onko työntekijöillä todellisuudessa aikaa ja resursseja panostaa uuden osaamisen hankkimiseen. Jos ei, ruokkii kierre itse itseään. Resurssipuutteen vuoksi tehdään työtä vajavaisella osaamisella ja vajaa osaaminen aiheuttaa tehokkuusongelmia, mikä ei edelleenkään vapauta resursseja osaamisen kehittämiseen. Hyvinvoiva työyhteisö tunnistaa tämän ongelman ja luo henkilöstölle mahdollisuuksia todetun osaamisvajeen täyttämiseen.

Uuden oppimiseen kannustetaan ja ajan ottaminen kehittymiselle mahdollistetaan.

Etsitkö työhyvinvoinnin koulutusta? Aloita haku tästä!

Työhyvinvointi
Koulutustyyppi
Paikka
Etsi

Lähde: Työterveyslaitos

Viimeksi päivitetty: 12 joulu 2018

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 7.3.2018

Motivoi työkavereitasi – 5 vinkkiä

Motivaation löytäminen työpaikalla ei ole aina helppoa. Stressi, epävarmat työolot ja huono tunnelma työkavereiden välillä voivat tehdä kenet tahansa voimattomaksi. Mutta älä vaivu epätoivoon! Koulutus.fi esittelee viisi tekijää, jotka edistävät sekä itseä että työntekijöitä.

Teemat: Hyvinvointi , Johtaminen , Ura
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 14.3.2018

MBA- ja Executive MBA -opas koulutusohjelman valinnan tueksi

Master of Business Administration (MBA) ja Executive MBA (EMBA) ovat täydennyskoulutusohjelmia. MBA on verrattavissa maisterin tutkintoon ja vaatii esitiedoksi soveltuvan pohjakoulutuksen.

Teemat: Johtaminen , Ura
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 14.3.2018

Haastattelussa Päivi Leppänen: kokemuksia EMBA-ohjelmasta

Haastattelimme Leijona Catering Oy:n myyntijohtajaa Päivi Leppästä hänen opiskelukokemuksistaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Executive MBA-ohjelmassa.

Teemat: Johtaminen , Ura , Yrittäjyys
Lue lisää

Etsitkö koulutusta?

Koulutus.fi:n ilmaisen tarjouspyyntöpalvelun kautta saat apua koulutusten etsintään.

Täytä lomake tästä

Tarjouspyyntöpalvelu

Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirje työelämän koulutuksista.
joulukuu 2018
ma
ti
ke
to
pe
la
su
26
27
28
29
30
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
1
2
3
4
5
6