Vanhempien sensitiivisyys ja perhevuorovaikutus vauva- ja taaperoiässä CARE-Index ajattelu ohjenuorana

Kurssin ylitsekäyvänä tavoitteena on oppia vielä tarkemmin havainnoimaan vanhempi-lapsi vuorovaikutusta ja tekemään siitä johtopäätöksiä. Tämä tapahtuu opettamalla interpersoonallinen, dyadinen ja dynaaminen ote varhaisen vuorovaikutuksen tarkkailuun. Käyttäytymisen interpersoonallinen tulkinta tarkoittaa, että tarkastellaan käyttäytymisen funktiota sekä lapsen että vanhemman perspektiivistä katsoen. Esimerkiksi sama käyttäytyminen voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä riippuen ko. käyttäytymisen funktiosta vuorovaikutusvirrassa. Lisäksi tunteiden ilmenemismuodot eivät aina vastaa yksilön todellista tunnetilaa. Esimerkiksi kielletyt ja kielteiset tunteet voivat ilmetä ylipirteänä iloisuutena; näennäisesti avuttoman käyttäytymisen pinnan alta voi löytyä kiukku (Crittenden, 2007; Hautamäki, 2014). Lisäksi on tärkeä oppia tietoisesti havainnoimaan mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, ennen kuin harppaa johtopäätöksiin.

P.M. Crittendenin (2007) CARE-Index menetelmä pyrkii arvioimaan vanhempien sensitiivisyyttä lapsen signaaleille, ts. että vanhempi havaitsee signaalit, tulkitsee ne oikein ja reagoi niihin riittävän nopeasti ja asianmukaisesti. CARE-Index on vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta koskeva seulontaväline, joka osoittaa sekä vanhempien sensitiivisyyden yleistasoa että vuorovaikutusta vaarantavien vaikeuksien luonnetta (esimerkiksi vanhempien liiallinen kontrolli ja/tai ei-responsiivisuus) (Hautamäki, 2014). Koska vanhempien sensitiivisyyden vähenemiseen liittyy kontrollin ja/tai ei-responsiivisuuden kasvu, näitä, lapsen kehitysehtoja heikentäviä vanhempien vuorovaikutustyylejä tulee tuntea. Tavoitteena on siten oppia CARE-Index arviointivälineen teoria- ja tutkimuspohjaa. Osallistujat eivät kuitenkaan vielä oppi hallitsemaan CARE-Index arviointimenetelmää itsenäisinä käyttäjinä.

Tavoitteena on myös oppia hallitsemaan kiintymyssuhdeteorian perusteita, eritoten kiintymyssuhteen välittymistä vanhemmilta lapselleen välitysmekanismina vanhempien sensitiivisyys. Koska kohteena on vanhempien ikätyyppinen sensitiivisyys lapsensa signaaleille, on hyvä hallita kiintymyssuhdeteorian pohjalta ikätyyppistä vanhempi-lapsi vuorovaikutusta ja sen eri muotoja (5 viikosta – 3 vuoteen).

Sisältö

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

• Kiintymyssuhdeteoria ja miten lapsi kehittää itsesuojelustrategioitaan vuorovaikutuksessa kokemiaan uhkia ja vaaroja vastaan.
• Kiintymyssuhdestrategioiden arviointi Infant ja Toddler Strange Situation:n avulla lyhyesti.
• Infant CARE-Index: Miten määritellään vanhempien sensitiivisyys 0-1 ½ vuoteen liittyen pienokaisen kulloiseenkin kehitystehtävään? Entä miten sensitiivisyyden puute (kohonnut ei-responsiivisuus ja/tai kontrolli) ilmenee? Nostetaan myös esille vuorovaikutuksen merkitys lapsen vuorovaikutustaitojen, eritoten kielen kehitykselle.
• Toddler CARE-Index: Miten määritellään vanhempien sensitiivisyys 1 ½ vuodesta 4 vuoteen? Entä miten sensitiivisyyden puute (kohonnut ei-responsiivisuus ja/tai kontrolli) ilmenee? Nostetaan myös esille vuorovaikutuksen merkitys lapsen kielen kehitykselle.
• Esitellään myös joitakin vanhempi-lapsi vuorovaikutuksen ehtoja ja ongelmia nyky-yhteiskunnassa, miten lapsi nopeutuneessa, myös sosiaalisen median informaatiovirrassa saattaa pudota vanhempien mielestä ja mitä vaikeuksia vanhemmilla voi olla toimia auktoriteetteina detraditionalisoidussa yhteiskunnasssa epäröivän kasvatuskulttuurin vallitessa.

Metodit: Peruskäsitteet opetetaan luennoimalla PP-kalvojen avulla. Peruskäsitteitä havainnollistetaan observoimalla  CARE-Index video clipsejä, joita käsitellään ja eritellään yhteisesti keskustelemalla.